Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu ilmestyi painosta vuonna 1642. Käännöstyö aloitettiin Turun piispa Erik Sorolaisen johdolla vuonna 1602, ja sitä jatkoi piispa Iisak Rothovius, joka nimitettiin Sorolaisen seuraajaksi vuonna 1625. Suomentamiselle asetettiin varsin kunnianhimoiset tavoitteet. Raamatun kielen tuli vastata heprean- ja kreikankielistä alkutekstiä, noudattaa Lutherin tuoreimpia saksannoksia sekä olla kieleltään ja tyyliltään yhtenäinen.
Ensimmäisen suomalaisen Raamatun varsinaisen käännöstyön suoritti piispan johdolla kokoontuva käännöstoimikunta, johon kuuluivat tuomiorovasti Eskil Petreus Turusta, turkulainen teologianlehtori Martti Henrik Stodius, Maskun kirkkoherra Henrik Hoffman sekä Piikkiön kirkkoherra Gregorius Matthei Favorinus. Sihteerinä toimi turkulaisen lukion opettaja Jonas Matinpoika Raumannus. Kukin toimikunnan jäsenistä sai joitakin osia käännettäväkseen ja syntyneet pohjakäännökset tarkistettiin viikottain pidetyissä kokouksissa. Käännöksiä piti uusia moneen kertaan, ennen kuin ne voitiin hyväksyä.
Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu painettiin Tukholmassa. Se oli jykevä 1486-sivuinen teos, joka painoi kuusi kiloa ja oli 42 cm korkea. Se oli kauniisti koristeltu ja kuvitettu. Teksti oli ladottu kahdelle palstalle ja painettu suurin fraktuurakirjaimin
|