Slouppi

Alpinistin sivuilla oli onnettomuusraporttia patagoniasta. Tilannehan on ollut aikalailla pahin mahdollinen, mitä pitkällä reitillä voi yhdelle kiipeilijälle sattua.

http://www.alpinist.com/doc/web12w/news ... yle-norman

Herättääkö jotain ajatuksia? Satelliittipuhelimella, radiopuhelimella, PLB:llä tai vastaavalla olisi voinut hälyttää apua ja jäädä hoitamaan uhria? Otsavalot näkyivät laaksoon, jossa oli muita kiipeilijöitä. Olisiko valolla voinut yrittää hälyttää apua? Ilman yhteysvälineitä olisi ollut parempi laskeutua uhrin kanssa ainakin seinämän juureen asti, ja lähteä vasta sieltä hakemaan lisää apua? Seinän juurelle olisi saattanut kopterikin päästä. Seinältä ei voi tavallinen kopteri ja miehistö ketään hakea. Yhdeksän kp:n laskeutumisen aikana olisi voinut tulla lisävammoja tai vaikka henki lähteä uhrilta. Toisaalta, niin se henki lähti nytkin.

RIP

Damn.. Olipas normaaliakin ankeampi tapaus..

Näitä onnettomuusasioita on tullut välillä mietiskeltyä sekä täällä Suomen kallioilla että reissun päällä (hyvien tai huonompien) pelastuspalveluiden lähimaastoissa ja kyllähän sitä aina vähän miettii, että onko suurimmalla osalla kiipeilijöistä mitään suunnitelmaa tai taitoja sen varalle, jos "shit hits the fan". Mitä kauempana ollaan Suomen 112:n tai vaikka 'Nixin mountain rescuen ääreltä, sitä enemmän korostuu kiipeilijän oma toiminta ja taidot.

Aina on helppoa olla jälkiviisas, mutta uhrin ei olisi koskaan pitänyt jäädä yksin seinälle noin pitkäksi aikaa. Joko kaveri teki väärän ratkaisun lähtiessään hakemaan apua oman toiminnan sijaan tai sitten hän teki sen ainoan mahdollisen ratkaisun johon pystyi.. Joka tapauksessa jutusta saa vähän sellaisen käsityksen, että oltiin liikkeellä köykäisin eväin eikä toimintaa oltu mietitty tai harjoiteltu riittävästi siltä varalta, että jotain menee pieleen. Noh, paska juttu joka tapauksessa ja vähän ankeaa spekuloida toisen toimintaa jälkikäteen, varsinkin kun ei tiedä tilanteesta tuon enempää.

kummalta vaikutti toimintatavat.. kai sille joku syy on? helppoo tietysti täältä sohvalta huudella, sipsit poskilla, mut miks se typy jätettiin seinälle venaamaan rescutusta? kertokaas joku viisas.

Mä voisin tätä vähän kommentoida ku oltiin paikanpäällä. Apua hakemaan lähteneellä kiipeilypartnerilla ei varmaankaan ollut tietoa kopterin olemassa olosta, ja näin ollen sitä tuskin laskettiin vaihtoehdoksi. Tai voihan se olla että se nimenomaan tiesi ja kuvitteli että kopteri voisi hakea naisen isolta hyllyltä? Mutta pitää muistaa että vaikka uhrin kanssa laskeutuisikin reitin juurelle niin siitähän on vielä älytön matka alas jäätikölle. Jyrkkää ja vaikeaa maastoa, missä laskeutuminen/laskeminen ei enää onnistuisi. Se tuli varmaan nopeesti selväksi että yksin sitä loukkaantunutta ei sieltä pois saada ja silloin tulee varmaan ensimmäiseksi mieleen saada nopeasti apuvoimia. Käsittääkseni kiviä satoi jonkin verran, joten uhrin jättäminen suojaan saattoi tuntua hyvältä idealta? Itse reitilläkin saattoi myös olla kohtia, (poikkareita?) joita mies ei olisi päässyt tajuttoman kanssa. Hän kuitenkin näki lamppuja alhaalla, ja tiesi että siellä on nippu maailman parhaita alppinistejä, jotka kenties voisivat kiivetä reitin suht nopeasti? No, oli miten oli, tuskin oli helppo päätös jättää nainen sinne.

Kun nähtiin valoja seinällä, niin mietittiin hetki että onkohan siellä joku ongelma, mutta oli niitä valoja muillakin seinillä. Silloin mietittiin, että jos itse olisi pulassa niin varmaan yrittäisi lähettää lampulla sos-merkkiä. Sekin on hyvä muistaa että mittakaavat on tuolla ihan järjettömän isoja. Jäätiköltä reitin alkuun on yli 1000 korkeusmetriä vaikeaa maastoa. Jäätikön bivipaikalta Niponinosta on vielä n. 17 kilometriä takaisin kylään.

http://2.bp.blogspot.com/-fiiNijGiiCA/T ... una-22.jpg

Kuva on otettu onnettomuuspäivänä ja siitä näkee vähän lähestymistä jäätiköltä, Saint-Exupery on kolmas töppäre oikealta päin laskettuna. Reittihän alkaa vasta kun ollaan kävelty tuohon kohtaan missä lähestymisränni kohtaa horisontin.

Kuolinsyystä vielä, nainen ei kuollut irtokiven aiheuttamaan päävammaan, vaan klippasi itsensä irti ankkurista. Ruumis löydettiin vuoren itäpuolelta, jäätikön reunalta (lähestyminen menee länsipuolelta). Omaisten pyynnöstä ruumis jätetään vuorille.

Noista radioista sun muista sen verran, että satelliittipuhelin on mun mielestä ainoa järkevä vaihtoehto. Itse tuskin oon enää menossa Patagoniaan ilman sellaista. Vaikka vaan nilkka murtuisi, on pelastaminen aivan järjettömän vaikeaa (ja siihenkin tarvittiin kaverin tapauksessa 35 pelastajaa...). Hyvä kun siellä terveenä pystyy liikkumaan.

Rolando Garibotti suositteli kiipeämään Patagoniassa kolmen tiimeissä, jolloin pelastautuminen olisi helpompaa. Varmasti hyvä idea muuallakin kuin Patagoniassa. Samoin näiden asioiden etukäteen miettiminen (ja opettelu), monet kiipeää varsin isoja reittejä ilman että on mitään käsitystä miten pelastetaan loukkaantunut kiipeilijä.

Tällä en tarkoita että kyseiset kiipeilijät olisivat olleet kokemattomia, päin vastoin, uhri oli yksi Kanadan parhaista naisalppinisteista.

-saku

vaikeita päätöksiä kaikki tommoset tietysto

Osaatko sanoa minkä takia ko.reitillä satoi kiveä niin paljon? Näyttää pataclimbissa ihan solidilta möykyltä? Liian lämpimät kelit? Mistä ne kivet tuli? Sulaako sielläkin ikirouta?

Lämpimät kelit. Siellä on ollu koko kesä lämpimin ties kuinka moneen vuoteen. Me oletettiin että oltais kiivetty enimmäkseen jäätä kun oltiin niin alkukaudesta, mutta kaikki jääreitit oli sulanut pois. Esim Guillaumetin toppiin pääsee nyt helposti kiipeilykengillä vaikka sinne normaalisti tarttee isot kengät ja raudat. Samoin sen tunnetuimmat jää/mikstareitit Amy ja Guillot oli sulaneet pois. Guillaumetin ja Saint-Exuperyn topit on samassa korkeudessa.

tossa kuva Amyltä:

http://2.bp.blogspot.com/-nkaZlRn9LxI/T ... 4%2529.jpg

-saku

Voisitko hieman valaista tuon kuvan mittakaavaa? En ole koskaan ollut tuollaisilla vuorilla, joten en osaa yhtään arvioida kuinka massiivisesta paikasta oikein on kyse. Ei nyt liity suoraan tapaukseen, mutta voisitko vaikka piirtää tuon kuvan päälle muutaman viivan merkkaamaan lähestymisreittejä, varsinaisia reittejä ja niiden pituuksia, jotta saisi paremman käsityksen?

- Garo

http://pataclimb.com/climbingareas/chal ... /last.html

Eli itse reitti on sen 500m pitkä ja jotain muutakin kuvatusta tuolla pataclimb:ssa on.

Ikävä keissi tosiaankin... Täältä kotisohvilta ei parane ihan kauheesti huudella toisten ratkasujen perään, jokainen tuollaisissa tilanteissa varmasti toimii parhaansa ja oman sen hetkisen toimintakykynsä mukaan. Mutta noista selfrescue jutuista vielä sen verran yleisellä tasolla, että tommosissa paikoissa olis kyllä hyvä että osais edes sen verran KTO temppuja et pystyy laskeutumaan kaverin kans seinältä pois. Tajuttoman kanssa se on salettiin todella vaikeeta, raskasta ja aikaavievää puuhaa, mutta silti paljon parempi vaihtoehto kun se että uhri jätetään yksin ylös keskelle seinää. Vaikeemmaks homman tekee vielä se että monesti tuollaisen pään vamman jäljiltä taju ei lähde kokonaan ja uhri muuttuukin sekavaksi, vastahakoiseksi, väkivaltaiseksi ja alkaa käyttäytymään irrationaalisesti (lue klippaileen itteensä irti ankkureista, juomaan bensapullosta kun luulee sitä vedeksi yms). Mutta anyways, eks tommosissa tilanteissa kuitenkin kaikista helpointa jatkon kannalta olis se että uhrin kanssa laskeudutaan pois vaikeemmasta maastosta vaikka siihen aikaa kuluiskin. Silloin uhrin luokse päästään kuitenkin paljon pienemmällä työmäärällä, ja mikä ehkä tärkeintä, paljon paskemmassakin kelissä.

http://www.flickr.com/photos/30778574@N ... otostream/

Kuvassa ei ihan näy Niponinoa, mutta se on bivipaikka about tuolla mihin keltainen katkoviiva loppuu. Se on n. kilometrin korkeudessa, reitin toppi on 2558 m. Lähestyminen menee keltaista viivaa pitkin, korkeutta lähetymisellä noustaan reilu kilometri, pituutta ehkä 3 km? Varsinainen kiipeilyreitti on merkattu punaisella, ja punaisen ympyrän sisällä on onnettomuuspaikka. Ne oli yhden kp:n päässä alemmasta huipusta ja käsittääkseni uhri jätettiin ympyrän sisässä näkyvälle hyllylle, voi toki olla että kyseessä oli joku toinenkin hylly mikä ei näy kuvassa. Joka tapauksessa kiipeilypartneri laskeutui tästä 9 kp:tä reitin alkuun.

-saku

[offtopic]
Haluaisin tähän väliin lausua pienen kiitoksen jokaiselle, joka aihetta on kommentoinut. Mielestäni keskustelu on kulkenut asiallisella tasolla. No mitempä muutenkaan..

Näihin tällaisiin tapauksiin valitettavan usein kertoillaan niitä "oikeita" vastauksia ja lytätään sen pelastusta yrittäneen konstit. Näppiksen takaa löytyy kokemusta, taitoa ja rohkeutta tehdä vaikka minkälaisia suoritteita.

Niin notta kiitos ja jatkakaa.
[/offtopic]

Kyllä noi Sakun kuvat ja kuvaus auttaa ymmärtämään vaikeaa päätöstä. Käytännössä ihan mahdotonta evakuoida yksinään tuolta ja sikäli todennäköisesti oikea päätös lähteä avunhakuun. Nythän sää sitten esti avun perille pääsyn, ei tosin välttämättä olis tullut ajoissa sittenkään.

-

Laurilla oli hyvät kommentit aikaisemmin. Tärkein kysymyshän tässä on se, että olisiko uhri pitänyt tuoda alas reitiltä. Eli tuohon Sakun kuvan punaisen ja keltaisen reitin yhtymiskohtaan. Mielestäni näiden tietojen perusteella sitä olisi pitänyt yrittää. Uhri olisi saattanut menehtyä laskeutumisen aikana, mutta kun hänet jätettiin tuonne ylös huipun tuntumaan, oli lopputulos kuitenkin melko selvä.

Reitille jäänyt uhri oli erittäin vaikea pelastaa. Kopterista huolimatta erittäin kokeneet kiipeilijät/pelastajat eivät pystyneet olosuhteista johtuen kiipeämään uhrin luokse. Seinämän juureen he kyllä pääsivät melko nopeasti. Ja "tasaiselta maalta" uhri olisi pelastettavissa huomattavasti helpommin. Teknisiä varusteita ja taitoa ei tarvittaisi enää niin paljoa, ja kopterilla olisi päässyt tässä tapauksessa lähes viereen (yleensähän tuolla ei edes ole koptereita käytössä).

Eli uhri reitiltä alas, ja siitä sitten apua hakemaan. Maailmassa ei ole montaa paikkaa, jossa uhri saataisiin riittävän nopeasti seinältä alas ulkopuolisten pelastajien toimesta. Eli kiipeilyparin/kaverien tehtävä on yleensä tuoda loukkaantunut seinän juurelle asti. Muuten selviytymismahdollisuudet laskevat nopeasti.

Jos vertailukohtaa hakee laskettelusta, niin kaverien homma on kaivaa uhri pois lumen alta vyöryn sattuessa. Ja vastaavasti, kiipeilyssä kaverien homma on yleensä tuoda uhri alas seinältä.

Ja kuten sanottua, täältä näppiksen äärestä on helppoa ehdottaa eri vaihtoehtoja. Hyvä että uhreja oli sentään vain yksi. Että ei tässä ole tarkoitus tuomita mitään tehtyjä päätöksiä, vaan hakea parempia toimintatapoja.

Mikäs antaisi parhaat eväät tohon rescutukseen? Skillin KTO?
Vai kenties joku kirjallisuus?