Slouppi

Kuis nyt niin?
Ottaen huomioon planeetan ylikansoittumisen fixut juoksee nykyään kalliolta...

Luulin ettei tähän säikeeseen tule mitään sanottavaa, kun isoihin seiniin kosketusta on vain yli puolen mailin katselu etäisyydeltä.

Tuli tässä yksi päivä mieleen, että kun multipitcheillä käytetään kovasti kypärää, ettei murikka sekoita jakausta, niin onko kukaan miettinyt että kannattaisiko alemman tyypin käyttää myös olkasuojia?

Siis ihan sillä mentaliteetilla mietin, että jos 30metristä tulee stemu olkaan, niin kipeän tekemisen lisäksi siinä voi olla erinäiset paikat paskana. Sitten onkin korkealla seinällä riippumassa toimintakyvyttömänä ja ollaan taas hurjassa rescue-ongelmassa. Tosin sillä erotuksella että pelastettava kiroilee koko matkan alas, kuin olisi reporankana.

Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen viisaammilta tyhmyyksiä

Luulen, että pitäisi kyllä myös käyttää jenkkifutaajan koko suojavarustusta. Suojaisi myös vähän enemmän pomppivilta kiviltä. Lisäksi lienee syytä roudata mukaan myös ukkosen johdatinta (eli maadottaa sen pää hyvin reitin alkuun), tuo ukkonen kun on melko yleinen ongelma noilla pidemmillä reiteillä. Jos/kun alkaa ukkonen painaan päälle, ni ei muuta ku johdatin hieman ylemmäs jo hiukan sivuun ni taas kelpaa olla.

Henkilökohtaisesi suosittelisin myös sellaista intin silta-tankkia noille jäätiköille. Ne railot kun on syviä ja pelottavia. Helpottuisi myös noi reunarailojen ylitykset, vai tarviskohan siihen sellasen tikasauton?

Niin noh, onhan se helppo trollollolloilla, kun tarjotaan noin hieno paikka. Lapsettaminen on hienoa ja ihan suotavaa. Kaikkein turvallisinta on kun ei poistu sängystä ollenkaan, sehän sulta jäi mainitsematta. Ja kun trollauksen makuun päästään, niin opettele yhdys sana säännöt.

Mutta.. Takaisin alkuperäiseen kysymykseen: Onko tuossa sitten niin paska risk-reward ratio, vaiko testattu ja turhaksi havaittu vaiko eikö vaan näytä tarpeeksi coolilta?

Ööööh, tosi näppärää kiivetä olkasuojaimien kanssa kakkosena ja samalla putsata reittiä. Ihan varmasti lisää turvallisuutta.

Jos tolle linjalle lähtee, sit voi kyllä harkita kaiken maailman muitakin suojuksia, mitä HeMa tossa ansiokkaasti ehdotteli

Entäs kun tulee se jääkaappipakastin ylhäältä? Panssarisuojusko?

Oma sänkyhän on muuilman vaarallisin paikka, siihen kun kupsahtaa eniten ihmisiä maailmassa. Kylppäri tulloo sitten hyvänä kakkosena.

Patagonian seinät on tilastollisesti mitättömiä.

-

No kun nyt olit tosissasi, niin pointti on pääosin se, että et ole sillä kivien putoamislinjalla, etkä itse pudota niitä. Kuten HeMa tuossa kuvailikin, niin et voi kuitenkaan kiivetä haarniskassa. Paikoissa joissa on irtokiveä, ei kannata kiivetä kenenkään alapuolella. Ständipaikka kannattaa olla hieman sivussa kiipeilylinjalta, ja jos valita voi, niin jonkin kalliomuodon suojassa. Alppinousuissa reitti kannattaa topata ennenkuin siihen osuva aurinko sulattaa kiveä, jäätä ja muuta roskaa irti. Talvella kuluaareja ei kannata kiivetä vesisateella, harjanne on yleisesti ottaen omalle kiipeilytiimille turvallisempi reittivalinta putoavien juttujen suhteen. Mitä kevyemmällä varustuksella kiipeät (ilman hartiasuojia), sitä nopeammin pystyt etenemään (ja poistumaan vaaravyöhykkeeltä). Mutta kuitenkin, pitkillä reiteillä korkealta putoavilla kivillä on sellainen voima, ettei siinä paljoa suojat auta. Siksi on parempi pysyä pois niiden reitiltä, kuin pysyä niiden reitillä ja yrittää suojautua niiltä. Pää on kuitenkin sen verran herkkä paikka, että se kannattaa suojata kypärällä pikkukivien ja omien toilailujen osalta.

Noniin, enpä tuota ymmärtänyt, ettei siinä suoraan alla olla. Ja nyt kun sitä tarkemmin miettii, niin niinhän sen täytyy ollakin. Muutenhan joutuu väistelemään kivien lisäksi putoavaa paria.
Kiitos vastauksesta.

Mä ottaisin koska tahansa ton onnettomuuden "onnellisen" puolen itselleni varmistajaksi. Kaikki mitä se teki, osoittaa että se todella välitti kiipeilykaveristaan. Nyt kun kiipeily alkaa Suomessa olemaan trendilaji, näkee paljon sitä, että kaikki turvallisuutta varmistavat tekijät unohdetaan - tarkista kaverin valjaat, kiinnitykset, tässä vähän listaa:

1. Ei tarkisteta kaveria
2. Köydet ikean kassissa koko ajan - jokaisen kiipeilyn jälkeinen köyden tarkistus jää tekemättä
3. Kaveri varmistaa mukavalta (5 m) etäisyydeltä liidaajaa
4. Niskan väsyminen on niin vittumaista että ei viitsi katsoa mitä kaveri tekee ylhäällä
5. Jos ehdottaa grigrin käyttöä vähän kevyemmälle kaverille, niin no
6. yms.

Tapahtunutta eri tilanteissa ja ympäristöissä:

1. Tsekit: pelkkä tuplakasi ei riittänyt, piti vetää viellä muutama kierros köyden ympärin, hyvä tsekit
2. Noviisi varmisti ulkona: putoaminen, varpaat 5 cm päässä kivikosta - ei oppinut mitään
3. Sisällä nega reitti ja tippuminen: varmistajalla grigri, kaveri 5 m päässä seinästä, lopputulos: varmistaja kädet levällään seinässä kiinni ja minä parin metrin (alkuperäinen 15 m) päässä lattiasta
4. Onneksi ne kädet pysyi köydessä kun putosin (aika tuurilla), varmistus atc, tulosa sama kuin kohdassa 3.

Mä oon vanha kuppe ja en kaipaa enää näin paljoa jännitystä. Painan 88 kg ja hyvien varmistajien löytäminen on vaikeaa. Spottaaminen liidaajalle alussa tuntuu olevan jotain out of scope - itse olen onnistuneesti monta kertaa muokannut tippujan putoamista.


että sellasta

1. Näinä ylikansoittumisen aikoina väliinpitämättömyys on hyve.
2. IKEAn kassin saa mammothin leimalla, jos se helpottaa. Ei köyttä viitsi tarkistaa, jos sille ei mitään tapahdu parin tunnin sporttisession aikana.
3. Ei kannata pudota.
4. katso kohta 1.

1. siansorkka tuplakasin päällä on yleensä liian pitkäksi jääneen hännän takia. Sillä ei yritetä lisätä turvallisuutta, mutta se ehkäiseen liukuneen manttelin takia vajaaksi jääneen tuplakasin mahdollisuutta moroneilla &liian lyhyen hännän jättämistä.

2. Mitä olisi pitänyt oppia? Tehtiinkö jotain huolimattomasti? Olen tippunut kivikkoon asti ilman varmistusvirhettäkin, joten ei kannata luottaa ainoastaan köyteen alhaalla..

3. Se oli varmaan tosi jännää!

4. katso kohta 3.

Aiemmin opetettiin päättelemään kasi tuplakalastajalla nimenomaan turvallisuuden vuoksi, jos kasi pääsisi luistamaan. Jotain kuusi-seitsemän vuotta sitten suositus muuttui niin, että kasi riittää erittäin hyvin yksinään ja ylimääräiset lenkit köydessä ovat ennemminkin turvallisuusriski. (Taustalla oli muistaakseni Saksassa tapahtunut onnettomuus, jota taidetaan olla sloupissakin puitu ainakin pariin otteeseen. Korjatkoon joku, jos muistan väärin, ei jaksa alkaa kaivelemaan vanhoja juttuja.)

Mutta kuitenkin, tuplakasi (molemmista lenkeistä läpi) ja häntää kymmenen kertaa köyden paksuuden verran on nykyinen suositus.