Slouppi

Mulla kävi tässä sellainen juttu, että lupasin lähteä kaverin kanssa kiipeämään Ultima Thulen Blåmannilta. Oon koittanu googlailla vähäsen ja topossa ei tosiaan mainita C-greidiä[1], mutta päivityksessä mainitaan vapaanousu ja toivomus vasaran jättämisestä alas[2]. Mehän ei todellakan kiivetä seiskaa-kasia, joten kliiniteknoten se sit pitää päästä ylös.

UT:n on useampikin suomalainen käynyt lähettämässä. Jotkut kuulema useamman kerran ja yksinkin. Kun on nyt ensinmäinen pitempi teknoilu kyseessä, olisi kiva tietää, mitä kaikkea siellä on tulossa vastaan. Olisi kiva, jos joku paikanpäällä käynyt osaisi antaa vähän betaa!

Topossa sanotaan greidiksi A1 (plus yksi A2 traverse) ja päivityksessä mainitaan, että moni täysin kliinattavissa oleva pitsi on merkattu ennenvanhaan vain A1. Tietääkös joku, onko koko reitti C1 tai C2 vai onko matkan varrella jotain konstikkaampaa? Riippuuko C-greidi seinälle vasaroidusta ja jätetystä kamasta?

Topossa suositellaan räkiksi:
-Jotain pientä (?)
-Knifebladeja
-Tuplanippu kiiloja
-Tuplanippu kamuja 13 mm - 100 mm
-Pienet offarikiilat (eiks RP:t oo näitä?)

Ite ottasin mukaan noitten lisäksi varmasti koukkuja ja pienet tricamit. Knifebladet voisi ehkä korvata parilla isommalla linnunnokalla (käsin laittamista varten tietenkin) ja ballnutseja voisi saada ruinaamalla nipun lainaan. Mitä teillä muilla on ollut matkassa?

Onko reitissä jotain muuta erikoista, mitä pitäisi tietää? Täällähän oli keskustelua, että jotkut oli pistäny ledgen roikkumaan jo ennen ekan pitsin loppua ja muutenkin sikaillu seinällä. Ei oo tarkotus semmosia tihutöitä lähteä puuhaamaan.

[1] http://www.blixt.no/KvaloyaArchives/top ... athule.pdf
[2] http://www.blixt.no/KvaloyaArchives/UPDATE-09-2011.pdf

Mukavaa, että teknoiluharrastuneisuutta (valonpilkahduksia) on ilmassa näinä herrasmieskiipeilyn rappiovuosina. Olen kiivennyt Ultima Thulen 2006 itsekseni ja 2007 porukalla. Kummallakin kerralla käytin vasaraa. Sittemmin reitti on nähnyt useampiakin vapaanousuja ja vasara pitää jättää pois. Aiempi greidi topossa oli just joku A1+/A2, mutta kliinisti reitti on varmasti hieman vaikeampi - veikkaisin noin C2+. Jos nyt totta puhutaan, mietin kyllä ekalla kerralla, että ovat tiukkoja nämä norjalaiset A1:set. Greidaus on sarjaa "greidi nousee kun jazztupakki loppuu" ja tuolla kai sitä oli riittävästi... Kliinisti (tai paremminkin hammerless-nousulle) reitille tarvitsee paljon pieniä asioita. Ottaisin BD:n mikrokiiloja (micro stoppers), pieniä offset-kiiloja (esim. DMM Peenut setti), peckereitä (4 x #1 & 3 x #2 & 1 x #3), pari lyhyttä knifebladea, mikroliikkuvaleukaisia (musta & sininen pikkuallu vois olla aika jees) sekä pari erilaista huukkia. Varmaan se ballnut -settikin voi olla hyödyllinen. Täytyy myös ottaa huomioon, että vapaalinja ja teknolinja menevät muutamassa kohdassa ymmärtääkseni hieman poikkeavasti ja siis kaikkia perinteisen teknolinjan kohtia ei ole kiivetty vapaasti. Aikaa kannattanee varata proggikseen noin 3 päivää, jos kyseessä on eka big wall -reitti. Treenipaikkoina hyviä lienevät ainakin perskallio kliinisti, haukkakallion moninaiset teknoreitit kliinisti ja sateessa kiipeily kaiken kaikkiaan. Vettä saa pulloihin reitin alta pitkälle loppukesään ja niskaansa seinää pitkin useimmiten.

Vahvistamaton huhu kertoo, että ultima thulen eka kp. olis tullu viime tai toissa keväänä alas. Eli siellä oli melko freesiä kivee tarjolla.

2011 oli tullut alas Atlantiksen ja Bongo Barin väliltä isoja lohkareita, mutta tuolloin ainaskin Ultima Thule oli tutun näköinen.

Ultima Thulen alun romahdus on totta. Paikallisten mukaan eka kp on nyt reitin kruksi. Alku ohuita halkeamia, mutta menee yhä pelkillä kiiloilla. Sooloveikkojen tarvitsemaa ala-ankkuria voi olla haastavaa tehdä.

Jee kiitoksia vastauksista!

Painan Jose mieleen tuon räkkiehdotuksen. Onko Haukkiksella tosiaan jossain teknolinjoja vai tarkoititko Havukalliota tai jotai muuta?

Hyvä, että romahtanut osuus menee vielä kiiloilla. Taidan laittaa Blixtille mailia, jos se tietäis vasaratta jousseita.

Ruotsinpyhtäällä on paljon teknottavaa. Mä oon kiivenny sinne joku kymmenkunta reittiä, joista suurin osa on hammerlessjuttuja. Kings cross -sektorilla erityisesti. Blåmanilla on siis tullu aika paljon kiveä viime vuosina. Toivoaksemme ei tuu atlantiksen katot alas...

Viime kesän koodi oli ainakin sellainen, että vasarointi ei ollut suotavaa.

Huomautettakoon nyt vielä, että olen ainoastaan käynyt paikan päällä, en kiivennyt reittiä.

Hyvää morjesta,

UT:n ekalta kplta on tosiaan pudonnut kivee niin että ensimmäiset arviolta parikymmentä metriä kiipee uutta linjaa, ohuita, mutta hyvännäkösiä halkeemia pitkin. Näytti siltä että nipulla pieniä kamuja & kiiloja selviää hyvin ylös. Halkeemat johtaa suoraan samaan diedraaliin jonne alkuperäinenkin reitti kulkee. Kiven putoomisen seurauksena reittien alla oleva viettävä hylly on sen vasemmasta reunasta (mistä UT lähtee) täynnä irtonaista, hyvinkin isoa (pienen mökin kokoista) kiven murikkaa, kannattaa olla varovainen kun kömpii reitin juurelle, tai hakemaan vettä vaikka olisi menossa kiipeen muitakin reittejä. Näiden vuoks ei kannata edes harkita laskeutumista alas hyllyille seinän vasenta reunaa pitkin, jota aiemmin vissiin aktiivisesti käytettiin alas tullessa. Tämä oli siis tilanne tänä kesänä heinäkuussa.

Seinä on tosiaan muuttumassa kokoajan enemmän vapaakiipeilyareenaksi, ja paikalliset on aika selvästi sitä mieltä että vasaran olis hyvä pysyä sian pohjalla, tai autossa. Ite kiipesin UT:n muistaakseni 2007, jolloin tokalla kplla lyötiin yks haka ohueen halkeemaan, kun mikrokiilat loppu kesken, muuten vasaraan ei tarvinnut koskea. Ja se siis meni kliinisti ihan normi räkillä, me ei silloin tiedetty mistään offset kiiloista tai ballnutseista. Meillä oli normi kamojen lisäks mikrokiiloja ja jotain vanhoja mikrokamuja, niitä jäykkävartisia. Huukkeja ei tarvittu (=uskallettu käyttää). C greidi ei tuolla reitillä riipu mistään in situ kamoista, tarjolla on kokoajan hyvää halkeemaa. Se A2 traverse on helppo ja lyhyt, parin metrin siirtyminen. Muistaakseni koko reitti oli aika tasaista menoa, ei mitään krukseja tai kuumotuksia. Tämä oli siis aikanaan meillekin ensimmäinen tekno seinä, eli ei oltu (eikä olla vieläkään) mitään tekno velhoja.

Noista tekno greideistä en oikeastaan tiedä enkä ymmärrä yhtään mitään, mutta jos sitä vertaa joihinkin muihin reitteihin mitä oon kiivennyt, niin sanoisin että esim. Leaning Tower tai Washington column on about samaa tasoa (C1-C2).

Seinän juurella on perseestä bivittää, jos haluu välttämättä jossain olla yötä niin puolivälissä lähestymistä on sympaattinen valumajärvi ja nurtsia missä ottaa aurinkoa. Tosin lähestyminen parkkikseltakaan seinän juurelle ei kestä paria tuntia pidempään.

Pitäkää kivaa.