Slouppi

Moros!

Uuden kiipeilyharrastajan esittäytyminen Suomessa on varmaankin aina pienen ilon aihe. Tämän viestin tarkoituksena on siis tuoda itseni julki teidän muiden kivi- ja kalliofetisistien keskuudessa täällä Sloupissa, joka nimettömien lähteiden mukaan(Camun ja Mountain Shopin henkilökunta) on se Paikka kiipeilyyn liittyvissä asioissa.

Olen kaksikymppinen Helsingin yliopiston opiskelija, ja hurahtamiseni kiipeilyyn tapahtui muutama vuosi sitten. Ensin pelkkänä mielettömien mainoskuvien katselun muodossa(BD, Petzl yms), joiden perään haaveiltiin kaverin kanssa intissä. Sen jälkeen alkeiskurssi oli käytävä. Sitten oli omat tossut ja valjaat vuorossa. Eilen tapahtui sitten se ratkaiseva liike, ja ostin köyden sekä muut tarvittavat välineet alaköydellä temppuiluun. Budjettiin nähden olen siis jo siinä vaiheessa, että kiipeily tulee jatkumaan enemmän kuin satunnaisena harrastuksena.

Viime viikolla saavuin Etelä-Saksasta, jossa viivähdin viimeiset puoli vuotta. Siellä kiipeily ja kaikki vuoristoon liittyvä veivät suuren osan vapaa-aikaani, ja erityisesti Saksan Alppiseuran nuorten kautta tuli tehtyä muutama älyttömän siisti reissu, mm. viikko Etelä-Ranskassa Chateauvertissa ja Zermatissa vuorikiipeilykurssilla. Ylipäätänsä vihkiytymiseni tähän elämäntapaan onkin tapahtunut Suomen ulkopuolella.

Tästä syystä kirjoitan siis tänne. Paluu oli pieni kulttuurishokki verrattuna Saksaan, jossa toimintaa ja vuoristoa löytyi kotioven vierestä. Kiipeilykaveritkin jäivät Keski-Eurooppaan, ja vaikka ihan omista kavereista löytyy muitakin kiipeilijänalkuja, ei se vaan enää riitä MINULLE.
Minä haluan lisää.
Toiminta täällä pk-seudulla on kuulemma aktiivista, ja lähtisin mielelläni mukaan kallioille(Nuuksio on kohtuullisen lähellä) tai sisäseinille(Tapanila, Kumpula, Myllypuro), mikäli varmistuskaverista on puute. Tai ihan muuten vaan, mukana chillailukin ja ihmisiin tutustuminen on myös positiivista. Alpit jäivät sen verran päälle, että ulukomaillekin lähtö vuorten perässä ei ole mahdotonta. Ottaen tietysti huomioon opiskelijabudjetin.

Kiipeilytasoni on luultavasti edelleen hyvä aloittelija, ranskalaisella asteikolla vitonen(5a,b,c) menee kohtuullisen hyvin. Paino 83 kg, pituus 183 cm.

Siinä siis minun asiani, laittakaa ihmeessä vinkkejä, miten jatkossa kannattaisi edetä, tai pöliskää muuten vaan. Esim. kiipeilyseuroja on Helsingissä muutama, ja niistä varmaan löytäisin myös kiipeilykavereita. Vaiko?

Kiitos!

- Ilari

[LISÄYS]: Auto yleensä käytössä.