Slouppi

Tänään 24.11. Kiipeilykeskuksessa tippui alas lattialle 1981 syntynyt nainen, tullessaan köyden varaan yläankkurilla (8m) solmun petettyä (keskeneräinen kahdeksikko solmu). Naisen vammoista ei ole vielä tietoa, mutta hän oli onnettomuuden jälkeen tajuissaan, ja kuljetettiin pikimmiten sairaalaan jatkohoitoon. Pudonnut kiipeilijä on suorittanut taitotestin Kiipeilykeskuksessa vuoden 2008 alussa ja varmistaja on harrastanut kiipeilyä yli kymmenen vuoden ajan.

Tämä on Helsingin Kiipeilykeskuksen historiassa neljäs vakava onnettomuus useiden "läheltäpiti" -tilanteiden ohessa. Yhdessä aikaisemmassa onnettomuudessa on myös ollut syynä vääränlainen kiinnitys valjaisiin (putous 9m) ja kahdessa muussa tapauksessa liidaaja on tippunut ATC:llä varmistavan varmistajan virheestä (13m).

Kiipeilykeskuksen henkilökunnan näkökulmasta sattunut onnettomuus on erittäin inhimillinen virhe ja voisi sattua kenelle tahansa. Yksinkertainen keino välttää edellämainitunlainen onnettomuus on aina tarkistaa ristiin oma sekä kaverin solmu/varmistuslaitteen kiinnitys sekä valjaat. Kokemuksiemme pohjalta enemmistö kiipeilijöistä ei ole ottanut tätä tapaa rutiiniksi. Tässä onnettomuudessa myös valjaat olivat väärin puettu, vaikka eivät vaikuttaneetkaan tapahtuneeseen.

Ollaan varovaisempia.

Pikaista paranemista toivoen: Joonas Sailaranta/Helsingin Kiipeilykeskus

Pitäkää sen varmistus solmu testin linja tiukkana. Jos henkilö ei osaa varmistaa/tehdä solmua just oikein ei sillä ole silloin asiaa kiivetä itsenäisesti. Tosin olihan tässäkin kaverina 10 v kiivenny.
Ite käyn tapanilassa aika harvoin, mutta kyllä siellä sillai nopeesti katottuna vois sattua paljon enemmänkin. Jos mielästään joku tekee jotain väärin niin keskustelkaa asiasta. Ole mielummin mäkättävämulkku kuin mulkku joka katsoo sitä raatao.

Ei kait tuossa kyse ollut siitä etteikö henkilö olisi osannut tehdä kasisolmua. Lynn Hill tuli aivan samalla tavalla tonttiin vuonna 1989. (Oli silloin jo ammattikiipeilijä)

Ei muuta ku pikaista paranemista ja takas seinälle.

-saku

Mä olen ihan puhtaasti sivusta tarkkailijana Tapanilassa ystävällisesti huomauttanut parille tyypille kiipeämisestä päättelemättömillä valjailla. Tuskinpa vaan he ovat minua mäkättävänä mulkkuna pitäneet? Kummallakaan kerralla kyse ei ole ollut aloittelijasta. Itse olen kerran ulkona helppoa reittiä kiivetessä tajunnut kiipeäväni päättelemättömillä valjailla. Se toi hieman lisää jännitystä liidiin. En ajatellut toistaa sitä virhettä. Toisaalta, en kyllä ajatellut sitä tehdä ensimmäistäkään kertaa, mutta niin vain kävi. Kyse ei ollut siitä, ettenkö olisi osannut päätellä valjaita. Sama pätee varmasti ystävällisen huomautuksen kohteisiini.

Että sattuuhan noita vahinkoja. Onneksi kuitenkin varsinaisia onnettomuuksia sattuu harvoin.

Samaten pikaisen paranemisen toivotukset täältäkin ja propsit Joonakselle nopeasta raportoinnista niin huhuilta katkeaa siivet heti alkuunsa.

Mikko

Lynn Hillin tippumisen jälkeen näitä onnettomuuksia ei enää saisi tapahtua, mutta kerrataan taas käyttäytymisohjeet:

1) Kun kriittiset varusteet puetaan (valjaat / kasisolmu / ruuvisulkkari kiinni yms), ei anneta muita häiritä. Eikä häiritä henkilöä jota näitä asioita tekee. Asia tehdään ensin loppuun, vasta sitten jatketaan leppoisaa keskustelua.

2) Paritarkastus aina ennen jokaisen kiipeilyn aloittamista. Ennen päivän ensimmäistä kiipeilyä tarkastellaan solmun oikeellisuuden lisäksi myös että valjaat on oikein puettu sekä soljet asianmukaisesti kiinni.

Jos puhutaan Kiipeilykeskuksen turvalllisuudesta noin yleisesti, kiinnittäisin taas kerran enemmän huomiota myös varmistamiseen. Melkein joka kerta kun olen käynyt olen nähnyt huolimatonta varmistamista. Yleensä tämä ei ole kovin iso ongelma, koska kiippeilykeskuksen yläköydet ovat paksuja ja jäykkiä, mutta kun sama toimintamalli siirtää ulos, tai jos reitillä sattuu olemaan juuri vaihdettu köysi, voi edessä olla ikävä yllätys. Väärin (tai ei ollenkaan) solmittu solmu voi olla vaikeaa nähdä viereltä, mutta surkea varmistustekniikka näkyy kymmenien metrien päästä.

Ai Lynn Hillin tapauksen jälkeen näitä ei saisi tapahtua...hmm? Who the F&%# is Lynn Hill, and what has she done?

Eikä Tapani Kansan jälkeen kenenkään tulisi ajaa ylinopeutta? :-/

Todd Skinner kuoli kun slingi ilm. söi läpi belay loopin ja tätä tapaa on opetettu Suomessa ihan kursseilla.

Kiipeilykeskus voi tod.näk. vaikuttaa tällaiseen toimintaan saman verran kun tennishalli siihen etteivät pelaajat lyö toisiaan mailalla.

Hieno raportti Joonakselta. Jos joku ei ole syystä x tehnyt solmuaan kunnolla niin hän ja kaikki ympärillä varmaan tietävät että olisi ollut parempi tehdä, eikä jälkiviisaus varmasti paranna fiiliksiä.

Muistakaa että se teidän niittaama greidinne on vain yksi tapa olla "hyvä kiipeilijä". Sitten on varusteiden tunteminen, varmistamistaidot, jne, jotka tulevat valitettavan usein kaukana perässä.

Loppuun pari legendaarista sitaattia:

"Worlds best climber is the one that has the most fun!"

"Bouldering is like masturbation: not as good as the real thing but you don't need to worry about your protection."

Pikaista paranemista!

Kalle

Hmm.. Mitä tarkoitat? Eikös Skinnerillä pettänyt vanhat ja kuluneet valjaat laskeutuessa? Ainakin muistelen, että köyteen jäi roikkumaan Grigri ja lukittu lukkosulkkari ja jostain reitin juurelta löytyi katkennut belay loop. Slingistä en muista olleen mitään puhetta. Vai onko toi jotain myöhemmin tapahtunutta spekulointia belay loopin kulumisen syystä?

Homma jäi vaivaamaan sen verran, että oli "ihan pakko" kuluttaa työaikaa vanhojen artikkeleiden selailuun.

Vanhasta Rock and Icesta löytyi arvelu, jonka mukaan Skinnerin belay loopin kuluminen olis mahdollisesti johtunut loopissa vakiona leivonpäällä kiinni olleista daisyista. Daisyjen takia looppi ei olisi päässyt pyörimään vapaasti ja jalkalenkkien kiinnityslenkki olisi päässyt hankaamaan pitkän aikaa samaa kohtaa. Belay loopia ei siis varsinaisesti syönyt slingi, vaan ne vain estivät loopin pyörimisen ja tasaisemman kulumisen. Tämä kuulostaa sinänsä realistisemmalta, koska ohuen slingin luulisi katkeavan pitkään ennen järeää belay loopia. Jalkalenkkien kiinnityslenkki on kuitenkin huomattavasti perusslingiä tanakampi.

"Lehmänhännän" kiinnittämistä belay loopiin leivonpäällä (jos kursseista puhuttaessa tarkoitettiin tätä) ei voi kovin hyvin verrata Skinnerin tapaukseen. Lehmänhäntä ei ole koko ajan kiinni jossain (paitsi valjaiden varustelenkissä), jolloin looppi pääsee ainakin itselläni liikkumaan aika paljon. Muutenkin Skinnerin valjaiden käyttö taitaa mennä vähän yli perusmeinigistä, kaveri kuitenkin sahasi isoja seiniä ylös alas lähes ainoaksi työkseen. Valjaat on kulutustavaraa, eikä Skinner huomaamistaan vaurioista huolimatta vaihtanut niitä ajoissa.

Katsos kerkisi tulla jo väliin yksi selitys. Tosiaan ehkä daisy ei ollut hankaaja mutta syyllinen kuitenkin. Tosiaan ne muut lenkit on vahvistettuja. Kiipesihän se Lynn Hillkin tykseen ja solmi sen solmunsa paljon meitä useammin, siinä kai myöskin todennäkösiyys nousee?

Tämä nyt vähän sekoilee kun porukka ilm postailee samaan aikaan ja kommentit tulee ihme järjestykseen?

Ilm. Big Wall vapautuksia yms. työstäessään miehellä oli "daisyt" olleet belay loopissa, joiden hankauksesta (suorasta tai välillisestä) se oli alun perin kulunut ja sitten katkennut. Mikä sinänsä tuntuu kyllä aika ihmeelliseltä, sillä useimmissa valjaissa belay loopitkin on 3-5 palkilla tikattua paksua ja jämäkkää tavaraa jonka pitäisi kestää ihmisen paino tasaisessa vedossa vaikka siitä sahaisi aika paljon pois? Tiedä tuota, mutta näin oli selitys - Belay Loop katkennut laskeutuessa. (Kuten mainittiin). Valjaiden ohjekirjoissakin lukee selvästi ettei looppiin saa kytkeä mitään muuta kuin varmistuslaitteen sulkurenkaala. Lenkit joista belay loop taas kulkee ovat vahvistettuja kulutuksen osalta ja niin daisyt kuin muutkin slingit tuisi aina pujottaa loopin myötäisesti näistä lenkeistä. Sulkurengasta taas ei saa näistä lenkeistä pujottaa ristilatautumisen vuoksi, sitäkin kyllä näkee.

Veikkaisin että suurin osa ankkureita putsatessaan lisää tämän ylimääräisen tekijän ja niin ohjeiden kuin tuon kokemuksenkin vastaisesti pujottaa "lehmänhäntänsä" tuohon belay looppiin. Se että tämä nyt johtaisi mihinkään dramaattiseen on jopa Todd Skinner-esimerkin jälkeen aika ihmeellisen epätodennäköisetä mutta kuitenkin "väärin".

Se jos solmu jää epähuomiossa tekemättä ja rutiininomaisetsi tarkistamatta, on ymmärrettävää jopa todennäköistä, sekä hemmetin harmillista. Toivotaan että siitä selvitään ja harrastus jatkuu. Kiipeilyhän on turvallinen laji mutta se erottuu muista juuri sillä että jos sulmu jää jalkapallokengissä auki, ei käy ihan noin huonosti. Todd tapauksessa on paha sanoa mutta jos olen käsittänyt oikein, inhimillinen "virhe" johti alunperin, pitkäkestoisessa kulutuksessa onnettomuuteen. Mutta mielestäni belay looppia ei pitäisi kyllä saada katki laskeutumalla ja jos siitä on kulunut 80 prosenttia pois, miksi hemmetissä ammattiikiipeilijä käyttää sellaisa valjaita (Olihan Paul Piana ilm. tarinansa mukaan huomauttanut kuluneista valjaista aiemmin)?!?!

Yleensä tällaisille asioille on vain yksi oikea ratkaisu, joista sitten tilanteen mukaan joko tietoisesti tai tiedostamattaan joustetaan. Samoin kuin solmujen ristiintarkistuksista. Ei tietenkään saisi mutta...joskus näin. Jos syy oli se että ympärillä oli paljon kavereita ja kiipeillessä oli hauskaa niin toivotaan että ne kaverit tsemppaa kun sitä kaivataan!

No joo se "mu***u" Sana oli aika huono. Se varmistus solmu koe mikä siinä ennen kuin mennään kiipeilemään ei ole mielestäni edes koe vaan ennemminkin opetustilaisuus. Kerran siellä käydessäni tein kavereideni kanssa tämän kokeen ja menimme sitten kiipeämään. Seuraava porukka tulee sisään ja samaan kokeeseen: Kaks ei osaa tehdä solmua ja kolme varmistaa. Kokeen vastaan ottaja toteaa ei näin vaan näin ja näyttää sitten miten homma menee. Pari vetoa oikein ja homma on selvä. Kysymys kuuluu että onko nyt sit varmistajalla tarvittava tieto/taito perus kiipeilyyn? Kaiken "kruunas" viel se kun eräs varmistaja pudotti sen kiipeilijän. Ei nyt korkeelta mut pudotti kuitenkin.
Ja mitä solmuun tulee niin jos jonkun skil:in kurssin on käynyt niit tuplakasissahan käytetään vielä päättelysolmua. Jos alusta asti opettelee tekeen asiat "oikein" on laukkaantumisen riski pienempi. Kiipeily tosin on vain sellainen laji missä inhimilliset erehdykset maksaa vähän liikaa, joskus jopa enemmän. Onneksi näitä enemmän tapauksia ei ole pitkään aikaan ollut.

Aika huolestuttavan kuuloista. Itselläni on vähän erilaisia kokemuksia kokeen tasosta.

Mitä tulee tuohon kasisolmuun niin käsitykseni mukaan SKIL suosittelee väh. 10cm "häntää" kasisolmuun. Päättelysolmun merkitystä en ymmärrä muulloin kuin liidissä jolloin voi vahingossa klippaa "hännän".

Myllypurossa oli sentään ihan ohjaaja vetämässä kiipeilytystä, joku kysyi miksi ATC:ssä on kaksi aukkoa köysille eikä "ohjaaja" osannut vastata! Niinpä...

Ei se kiipeily niin vakava asia ole mutta lajin pariin haluavilla on usein liian kova fokus sinne seinälle. Mikä on tietty ymmärrettävää. Käytännössä erittäin vaarallisia varmistustekniikoita näkee myös usein. Eihän myllypurossa tarvitse osoittaa tuota vähääkään osaamista. Jokainen toki päättää itse millaisilla pohjatiedoilla haluaa kiipeilemään lähteä eikä sitä välttämättä voi rajoittaa kukaan muu kuin harrastajat itse. Ulkona porukka arpoo ankkureilla että mitenhän tämä köysi tänne pannaan, se puoli on sentään halleissa ilm. ihan kunnossa.

Ekat 100 vuotta köyttä pidettiin kainaloissa ja toinen pää oli sidottu vyölle. Se että ollaan kehitytty siitä ei tarkoita että yksinkertaisia laitteita kuten ATC tai perustekniikoita kuten sillä varmistaminen, kannattaisi ottaa itsestään selvyytenä. Kun näkee köyden sojottavan ATC:n molemmilta puolilta kohti kattoa, varmistaja ei taida tietää että koko laite on silloin täysin hyödytön. Suosittelenkin perehtymään paremmin edes niihin käyttöohjeisiin!

Kurssitoimintaankin on toivottavasti tulossa parannusta...ja kyllä kiipeilyssä on oikeasti hyvä liittyä seuraab tai mennä niille kursseille. Kaikki lähtee kumminkin mielestäni porukasta itsestään. Kaikki me ollaan aloittelijoina hikoiltu siinä mielestämme ihan itsestään selvässä tilanteessa näyttäessämme sitä kasisolmua ja ATC:n käyttöä ja oltu omasta mielestämme täysin valmiita.

Lähinnä tarkoitin sillä Skinnerin ammattimaisella big wallien kiipeämisellä, että keskiverto suomalaisen kiipeilijän lienee lähes mahdotonta saada (kiipeämällä) valjaitaan samaan kuntoon, kun kyseisen herran viimeiset oli.

Nooh.. En mä ehkä nyt kovin vakavasti sitä lehmänhäntää belay loopissa alkais virheeksi luokittelemaan. Eihän toi kuluminen yhtäkkiä tapahdu, vauriot näkee kyllä paljaalla silmällä huomattavasti ennen kun looppi pettää.

Nykyjään ei opeteta enään käyttämään päättelysolmua koska:
-oikein tehty ja kiristetty kasisolmu ei aukea vahingossa
-päättelysolmun tekeminen vie keskittymisen väärään asiaan